Vekkulin ja Karusellin varhaiskasvatussuunnitelma

PÄIVÄKOTI VEKKULIN ja KARUSELLLIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

2017 - 2018

PÄIVÄKOTI VEKKULIN ja KARUSELLIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

2017 - 2018

Sisällysluettelo

1 . PÄIVÄKODIN TOIMINTA-AJATUS JA ARVOPERUSTA

2. PÄIVÄKODIN TOIMINTAYMPÄRISTÖ, RYHMÄ JA TILAT

3. HYVÄ JA TURVALLINEN ALKU PÄIVÄKODISSA

3.1 Perheiden ja päiväkodin välinen yhteistyö

4. TOIMINNAN OSA-ALUEET

4.1 Hyvä varhaiskasvatus

4.2 Toimiva arki

4.3 Leikki

4.4. Kielen rikas maailma

4.5. Ilmaisun eri muodot

4.6. Kasvan, liikun ja kehityn

4.7. Minä ja ympärilläni oleva maailma

4.8 Tutkin ja toimin luonnossa

5. ARVIOINTI, KEHITTÄMINEN JA YHTEISTYÖ

1.PÄIVÄKODIN TOIMINTA-AJATUS JA ARVOPERUSTA

"Toivon, että koet päiväsi aikana ilon, läheisyyden ja onnistumisen hetkiä. Toivon, että tunnet olosi turvalliseksi ja tärkeäksi. Toivon, että voit tulla luokseni, kun jokin painaa mieltäsi. Toivon, että saat lohtua sylissäni, kun ikävöit tai olet surullinen. Toivon, että saat kokea ystävyyden ja yhdessäolon sekä uuden oppimisen riemua ja tunnet, että sinut hyväksytään juuri sellaisena kuin olet."

Päiväkodin aloittaminen on lapsen elämässä suuri askel ja iso muutos. Lapsi siirtyy tutusta ja turvallisesta kotiympäristöstä täysin uuteen maailmaan. Uudet lapset ja aikuiset, uudet tilat ja päiväkodin erilainen toimintakulttuuri voi tuntua lapsesta turvattomalta samalla, kun lapsella on ikävä kotiin. Toimintamme keskeisin tehtävä on huolehtia siitä, että jokaisella lapsella on hoidossa hyvä ja turvallinen olla. Haluamme huolehtia lapsen kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista toteuttamalla lapsilähtöistä ja monipuolista päivähoitoa, jossa jokainen lapsi kokee tulevansa kuulluksi ja nähdyksi. Huolehdimme siitä, että lapsi saa kasvaa myönteisessä vuorovaikutuksessa ja turvallisessa sekä kodinomaisessa ilmapiirissä.

Vekkulin ja Karusellin tärkeimmät arvot ovat

TURVALLISUUS

RAKKAUS JA RAJAT

REILUUS JA REIPPAUS

TOISISTA HUOLEHTIMINEN

EMPAATTISUUS

AITO LÄSNÄOLO

Vekkulin ja Karusellin vanhemmille tehtiin kevään 2017 aikana avoin kysely, jossa vanhemmat saivat kirjata ajatuksiaan siitä, mitä he pitävät tärkeänä lasten kasvatuksessa ja minkälainen on lapsen onnistunut päiväkotipäivä. Vanhempien ajatuksissa korostui turvallisuus, itsestä ja muista huolehtiminen, rajat ja läheisyys sekä lapsen kuunteleminen ja arvostaminen.

Vekkulin ja Karusellin varhaiskasvatussuunnitelma perustuu valtakunnalliseen sekä Tyrnävän kunnan varhaiskasvatussuunnitelmaan, omine painotuksineen. Keskustelua varhaiskasvatussuunnitelman alueista on käyty koko henkilökunnan kanssa ja toteutuksesta on vastannut päiväkodin johtaja yhdessä lastentarhanopettajien kanssa.

Varhaiskasvatussuunnitelman tarkoituksena on tehdä näkyväksi päiväkodin arkea ja sen taustalla olevia arvoja, kasvatusperiaatteita ja näkemyksiä. Päiväkodin arki näyttäytyy hyvin samanlaisena päivästä toiseen omine päivärytmeineen ja toimintoineen. Kasvatushenkilökunnan työ saattaa näyttää kaiken sen keskellä rutiininomaiselta tavalta toimia. Työ on kuitenkin kaikkea muuta. Se on äärimmäisen vastuullista ja tärkeää työtä, jonka pienen lapsen tai lasten huoltajat ovat meidän vastuulle uskoneet. Päiväkodin arjessa kaiken keskiössä on lapsi, hänen ominaisluonteensa, tapansa, mielenkiinnon kohteensa ja tarpeensa. Meillä on suuri vastuu jokaisen lapsen kasvun ja kehityksen tukemisessa. Varhaiskasvatussuunnitelman tarkoituksena on luoda työllemme yhteinen, samoihin arvoihin ja kasvatusperiaatteisiin pohjautuva linja, joka näkyy ja tulee todeksi päiväkodin arjessa lapsen hyväksi.

2. PÄIVÄKODIN TOIMINTAYMPÄRISTÖ, RYHMÄ JA TILAT

Vekkuli ja Karuselli ovat kodinomaisia, yksityisiä päiväkoteja Tyrnävällä. Tyrnävä on noin 6500 asukkaan kunta Pohjois-Pohjanmaalla, jota ympäröi laajat peruna- ja viljamaat. Päiväkodit sijaitsevat lähellä Tyrnävän keskustaa, mutta metsän ja luonnon lähettyvillä. Kummankin päiväkodin toiminnassa korostuukin luonnonläheisyys ja kodinomaisuus.

Päiväkotien tilojen sisustuksessa on haluttu tuoda ensisijaisesti kodinomaisuutta esiin. Leikkihuoneissa on käytetty paljon värejä ja huoneet on suunniteltu niin, että ne kutsuvat lasta leikkimään, tutkimaan ja oppimaan. Leikkihuoneet ja eri tilat mahdollistavat leikin ja toiminnan jakamisen, mutta ovat tilat ovat avoimessa yhteydessä toisiinsa, jossa aikuisten on helppo olla näkyvillä ja läsnä. Tilojen suunnittelussa on otettu huomioon myös eri ikäisten lasten tarpeet ja mielenkiinnon kohteet.

Vekkulin ja Karusellin yhtenä tilana ja toimintaympäristönä toimii myös lähimetsä, jonne mennään säännöllisesti viikoittain vuoden ajasta toiseen. Myös lähialueen puistot, urheilukentät, kirjasto jne. toimii päiväkodin toimintaympäristönä.

Päiväkodit on pääsääntöisesti auki klo 6.30-17. Vekkulissa on kolme ryhmää, Tiitiäiset (alle 3 -vuotiaat), Menninkäiset (3-vuotiaat) ja Maahiset (4- ja 5-vuotiaat). Päiväkodissa on yhteensä 30 lapsipaikkaa. Samassa rakennuksessa toimii Lakeuden palveluyhdistyksen omistaman Peltolan päivätoiminnan tilat.Karusellissa on kaksi ryhmää: Mustikat (alle 3-vuotiaat) ja Puolukat (yli 3-vuotiaat). Lapsipaikkoja on yhteensä 26.

Vekkulin isojen puolella (Maahiset ja Menninkäiset) on käytössä kolme leikkihuonetta, ruokailutila sekä tilava aula, josta löytyy lasten naulakkopaikat ja lokerikot. Pienten puolella on oma ruokailutila, kaksi leikkihuonetta sekä nukkarit. Lasten vessat ovat pienten puolella käytävän varrella, josta pääsee myös päiväkodin tilavalle pihalle.Karusellin kaksikerroksissessa talossa on isojen puolella kaksi leikkihuonetta ruokalilutiloineen ja pienten puolella ruokailutila sekä leikkihuone. Yläkerrasta löytyy isojen ja pienten nukkarit sekä tilava aula leikkimiseen.

Vekkulissa on kaksi lastentarhanopettajaa, kolme lastenhoitajaa sekä keittiötyöntekijä. Työntekijät toimivat eri ryhmissä työvuorojen mukaan.Karusellissa toimii yksi lastentarhanopettaja, kolme lastenhoitajaa sekä keittiötyöntekijä ja siivooja.

3. TURVALLINEN ALKU PÄIVÄKODISSA

Perheen ja päiväkodin välinen yhteistyö alkaa rakentua ensimmäisen tutustumiskäynnin yhteydessä. Ennen lapsen hoidon aloittamista perhe saa rauhassa tutustua päiväkodin toimintaan, lapsiin ja henkilökuntaan. Tutustumiskäyntejä järjestetään perheen toiveiden mukaan. Päivähoidon aloitus on suuri muutos lapsen ja perheen elämässä ja on ensisijaisen tärkeää, että luottamus ja turvallisuuden tunne alkaa rakentumaan heti ensimmäisistä tutustumiskerroista lähtien.

Tutustumiskäyntien yhteydessä käydään vanhempien ja henkilökunnan välillä aloituskeskustelu, jossa käydään läpi perheen ja lapsen odotuksia ja tarpeita päivähoidon aloitukseen liittyen. Samalla perhe saa tietoa päiväkodin käytännön asioista, arjesta, ryhmistä ja toiminnasta. Vanhempien kanssa täytetään yhdessä myös palvelusetelihakemukset sekä hoitosopimus.

3.1 Perheen ja päiväkodin välinen yhteistyö

Perheiden ja päiväkodin välinen yhteistyö perustuu ennen kaikkea luottamukseen ja avoimuuteen. Myös vanhemmille tehdyssä kyselyssä korostui avoimuuden ja luottamuksen merkitys. Vanhemmat toivoiva kuulevansa lapsen asioita avoimesti ja rehellisesti niin hyvissä, kuin vaikeimmissa asioissa.

Yksinkertaisimmillaan perheiden ja päiväkodin avoin ja luottamuksellinen yhteistyö tarkoittaa sitä, että perheiden kanssa ollaan päivittäin yhteydessä. Aamulla lasta tuodessa ja iltapäivällä lasta hakiessa vaihdetaan päivän kuulumiset. Hoidon alkaessa yhteyden pito voi olla tiiviimpää. Meille on tärkeää, että myös vanhemmat voivat olla luottavaisin mielin, kun lapsi on ensimmäisiä päiviä hoidossa. Puhelu tai viesti vanhemmille kesken päivän kuuluu tapoihimme, kun lapsi aloittaa hoidon.

Tietoa ja kuulumisia vaihtamalla perheen ja päiväkodin välillä päästään kohti johdonmukaisia, yhteisiin sääntöihin perustuvia kasvatusperiaatteita. Vanhemmat ovat lastensa parhaita asiantuntijoita ja meille on tärkeää, että voimme toimia päiväkodissa samassa linjassa vanhempien kanssa, kunnioittaen jokaisen perheen arvoja ja kasvatusnäkemyksiä. Myös lapselle se luo turvallisuuden ja luottamuksen tunnetta, kun säännöt ovat kaikkialla samat. Luottamusta luo myös lämmin ilmapiiri hoitohenkilökunnan ja perheiden välillä, jossa molemmat osapuolet saavat tukea toisiltaan.

Avointa ja luottamuksellista yhteistyötä edistää myös perheiden osallisuus päiväkodin toimintaan. Vanhemmat saavat yhdessä lasten kanssa esittää konkreettisia ideoita ja toiveita päiväkotien "toiveiden puuhun". Seuraavan kuun suunnitteluun otamme myös päiväkodissa lapset mukaan. Lasten palaverin kautta haluamme saada lasten äänen kuuluville; mikä asia kiinnostaa, mitä haluaisi oppia, mikä ei ole ollut mukavaa jne. Kuukausisuunnitelmat jaetaan jokaiseen kotiin ennen kuun vaihtumista, näin perheet saavat etukäteen tutustua seuraavan kuukauden toimintaan.

Perheiden ja päiväkodin yhteistyöhön kuuluu myös yhteisten tapahtumien ja juhlien järjestäminen. Haluamme muistaa vuosittain myös lapselle muita tärkeitä ihmisiä, kuten isovanhempia tai muita läheisiä ihmisiä.

Yksi olennainen osa perheiden ja päiväkodin välistä yhteistyötä on lapsen varhaiskasvatussuunnitelma. Suunnitelma laaditaan vanhempien kanssa syksyisin (tai noin kuukauden sisällä hoidon aloittamisesta) ja arvioidaan tarvittaessa keväällä. Varhaiskasvatussuunnitelman laadintaan pääsee myös isommat lapset mukaan kertomaan itsestään; vahvuuksistaan, mielenkiinnon kohteistaan, mieltymyksistään jne. Suunnitelmassa kuvataan lapsen nykyistä elämän vaihetta, kasvua, kehitystä ja oppimista. Keskustelussa sovitaan yhteiset kasvatustavoitteet ja mietitään yhdessä miten tavoitteisiin päästään. Varhaiskasvatussuunnitelma on tärkeä työväline ryhmän toiminnan suunnittelulle. Se antaa lapsikohtaista tietoa lasten vahvuuksista ja tuen tarpeista.

4. PÄIVÄKODIN TOIMINNAN ALUEET

4.1 Hyvä varhaiskasvatus

Virallisen määritelmän mukaan "varhaiskasvatuksen tehtävä on edistää lasten kokonaisvaltaista kasvua, kehitystä ja oppimista yhteistyössä huoltajien kanssa. Varhaiskasvatus on lasten tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta edistävä ja syrjäytymistä ehkäisevä palvelu. Varhaiskasvatuksessa opitut tiedot ja taidot vahvistavat lasten osallisuutta sekä aktiivista toimijuutta yhteiskunnassa."

Varhaiskasvatus on kasvatusta, hoitoa ja opetusta. Nämä osa-alueet painottuvat eri ikäisille lapsille eri suhteessa. Pienimmät lapset tarvitsevat osakseen enemmän hoivaa ja huolenpitoa kaikessa päivittäisessä toiminnassa. Perustarpeista (läheisyys, syöminen, nukkuminen, wc-asiat) huolehtiminen ja turvallisuuden tunteen luominen on pienten kohdalla erityisen tärkeässä asemassa. Isompien lasten kanssa hoidossa alkaa korostumaan myös kasvatukselliset asiat.; kannustetaan omatoimisuuteen ja vastuullisuuteen sekä tuetaan itsenäisyyttä askel askeleelta. Isoimpien (viskarit) kanssa hyödytään jo opetuksellisesta vuorovaikutuksesta, missä lapsi voi mielenkiinnon mukaan opetella uusia taitoja tai kehittyä edelleen jo opituissa taidoissa. Vaikka painotukset ovatkin erilaiset eri-ikäisten ryhmissä, niin avun sekä läheisyyden antaminen on jokaisen lapsen kohdalla silti tärkeää.

Hyvä varhaiskasvatus perustuu myös suunnitelmalliseen ja tavoitteelliseen toimintaan, johon koko henkilökunta on sitoutunut. Päiväkodin henkilökunta tekee yhdessä töitä samojen kasvatusperiaatteiden, arvojen ja toimintatapojen pohjalta. Toiminnan lähtökohtana on lapsi, hänen ominaisluonteensa, tapansa toimia, mielenkiinnon kohteet ja tarpeet. Päiväkodin henkilökunta havainnoi jatkuvasti lapsia ja lapsituntemuksen perusteella päiväkodin toiminnassa painottuu lapsilähtöisyys, jossa huomioidaan jokaisen lapsen tarpeet, kasvun ja kehityksen mahdollisuudet ja haasteet.

Meille hyvän varhaiskasvatus perustuu myös ennen kaikkea lämpimään vuorovaikutukseen lasten kanssa. "Aina saa tulla syliin, kun siltä tuntuu" on lausahdus, joka kuuluu päiväkodissamme useasti päivässä. Haluamme luoda lapsille positiivisen, kannustavan ja rohkaisevan ilmapiirin, jossa kaikilla on mukava ja hyvä olla. Annamme aikaa paljon keskustelulle ja yhdessä olemiselle. Rohkaisemme lapsia näyttämään ja puhumaan tunteistaan ja ajatuksistaan. Haluamme lasten tietävän, että kaikki tunteet ja mielentilat ovat sallittuja. Tunteiden ilmaisemiseen ja tunteista keskustelemiseen käytämme apuna myös tunnekortteja.

4.2 Toimiva arki

Päiväkodissamme päivittäinen toimiva ja hyvä arki sisältää paljon toimintaa. Perustarpeiden huolehtimisen lisäksi se sisältää vapaata leikkiä, aikuisten pitämiä ohjattuja tuokioita (liikuntaa, musiikkia, kädentaitoja, retkiä), yhteisiä kokoontumisia ja hetkiä. Hyvä ja toimiva arki päiväkodissa jäsentää lasten päivää ja lisää turvallisuuden tunnetta, kun lapsi tietää mitä seuraavaksi tapahtuu. Päivärytmi on selkeä ja jokaisen lapsen tiedossa. Säännölliset ruokailut ja ulkoilut, ohjatut hetket ja lasten vapaat leikkihetket sekä päivälepo kuuluu jokaiseen päivään. Päivän kulku käydään lasten kanssa kuvina läpi joka aamu. Selkeä päivärytmi ja päivän ennakoitavuus luo kiireetöntä ilmapiiriä ja antaa lapsille rauhan keskittyä tekemiseensä.

Päiväkodin toimivaan arkeen kuuluu myös pienryhmä toiminta, joka luo osaltaan lasten turvallisuuden tunnetta. Pienryhmissä lapsen on helpompi tuoda itseään esille ja aikuisten keskittyä lasten tarpeisiin ja yhdessä tekemiseen. Pienryhmät edistää myös vastavuoroista ja lämminhenkistä vuorovaikutusta lasten ja aikuisten välillä. Pienryhmässä jokaisella lapsella on aikaa ja tilaa ilmaista itseään sekä kuunnella muita rauhassa. Lämpimässä ja aidossa vuorovaikutuksessa muiden kanssa lapsen itsetunto vahvistuu.

Pienryhmätoiminnan avulla päivät sujuvat myös leppoisammin ja rauhallisemmin. Kiireettömyys, yhdessä tekeminen ja aito läsnäolo mahdollistuvat paremmin, kun toimitaan pienemmissä ryhmissä. Ohjatut hetket sujuvat myös rauhallisemmin ja lasten niin kuin aikuistenkin hyvinvointi lisääntyy. Pienryhmät ovat käytössä päivittäin ja ne voivat muuttua toiminnan tai lapsen iän mukaan.

4.3 Leikki

Leikki on lapsen maailma. Leikin avulla lapsi käsittelee tunteitaan ja kokemuksiaan, jäsentää maailmaa, oppii uutta ja rakentaa kuvaa itsestään ja muista. Leikin avulla lapsi harjoittelee taitojaan, haaveilee, kokeilee sellaista mitä ei ehkä oikeasti uskaltaisi. Leikissä lapsi harjoittelee myös toimimista muiden kanssa, toisten huomioimista, kaverisuhteiden luomista sekä keskustelu - ja kuuntelutaitoja. On tärkeää, että aikuiset tiedostavat leikin merkityksen ja antavat sille arvostusta.

Meillä lapsi saa leikkiä paljon ja kokea leikin iloa ja riemua. Leikille annetaan tarpeeksi aikaa, jotta se pääsisi kehittymään ja jatkumaan keskeyttämättä. Pyrimme antamaan jokaiselle lapselle leikkirauhan, joko pienryhmässä tai yksin. Pyrimme ennakoimaan hyvissä ajoin myös leikin loppumisen ja opetamme lapsille järjestämään lelut paikoilleen leikin loputtua. Lasten on tärkeää saada leikkiä keskenään, mutta myös aikuiset osallistuvat leikkeihin lasten kanssa

Tuemme lasten mielikuvitusta tarjoamalla virikkeellisen ympäristön leikeille. Erilaiset leikit mahdollistetaan lelujen jakamisella eri tiloihin. Huomioimme myös eri-ikäisten tarpeet leikeille. Lelut pidetään helposti saatavilla ja vapaasti käytettävissä. Aikuiset huolehtivat yhdessä lasten kanssa myös lelujen kunnosta. Leikkitilojen muuntelulla ja lelujen vaihtelulla mahdollistetaan leikkien vaihtelevuus. Aikuiset voivat myös ohjata lapsia erilaisten leikkien pariin ja muunnella leikkiryhmiä. Näin lapsia kannustetaan leikkimään kaikkien kanssa ja solmimaan ystävyyssuhteita useampiin lapsiin.

Lasten leikkitilanteiden havainnointi tuo aikuisille arvokasta tietoa lapsesta, hänen mielenkiinnonkohteista ja kehityksestä. Käytämme leikkiä ja mielikuvitusta myös yhtenä työvälineenä lasten kanssa. Haastavat ja lapselle vaikeat asiat helpottuu usein, kun aikuinen osaa käyttää leikkiä ja mielikuvitusta apuna. Meille on tärkeää, että aikuinenkin osaa ja uskaltaa heittäytyä leikkiin mukaan.

4.4 Kielen rikas maailma

"Varhaiskasvatuksen tehtävänä on vahvistaa lasten kielellisten taitojen ja valmiuksien sekä kielellisten identiteettien kehittymistä. Kieli on sekä oppimisen kohde että väline. Sen avulla lapsi ottaa haltuun eri tilanteita ja asioita sekä toimii vuorovaikutuksessa muiden kanssa, ilmaisee itseä ja hankkii tietoa".

Tuemme päiväkodissa lapsen kielen kehitystä niin, että hänellä on halu ja rohkeus ilmaista itseään, ajatuksiaan ja tunteitaan. Aikuiset toimivat lapsille malliesimerkkinä vuorovaikutustilanteissa. Kannustamme lasta keskustelemaan niin aikuisten, kuin muidenkin lasten kanssa. Opetelemme puhumaan vuorotellen ja kuuntelemaan, kun on toisen vuoro puhua. Aikuisten tehtävänä on huolehtia, että jokainen lapsi tulee kuulluksi ja heidän aloitteisiin vastataan. On myös tärkeää tunnistaa lasten sanattomien viestin merkitys, esimerkiksi ilmeiden ja eleiden kautta.

Kannustamme lapsia yhteisissä palavereissa ilmaisemaan itseään, kertomaan mielipiteitään, tekemään päätöksiä yhdessä ja ottamaan huomioon jokaisen lapsen toiveet. Kannustamme lapsia myös kertomaan päivän kuulumisia itse vanhemmilleen hakutilanteissa.

Pienryhmätoiminta tukee myös osaltaan lasten kielellistä kehitystä. Ujo lapsi uskaltautuu paremmin puhumaan ja tuomaan ajatuksiaan esiin, kun ryhmässä on vähän lapsia. Tuemme lasten kielellistä kehitystä myös sadutuksen, pöytäteatterin ja kerronnan avulla. Lasten omat sadutukset ja tarinat rikastuttavat mielikuvitusta ja kieltä. Päivittäiseen toimintaamme kuuluvat myös lasten kirjojen lukeminen ja lorut. Aikuiset tukevat lasten kielellistä kehitystä sanoittamalla kuvia, tilanteita ja tunteita. Erilaisten kuvien käyttö päivittäisessä toiminnassa on yhtenä tukimuotona. Lasten herkkyyskausien tunnistaminen on myös tärkeä osassa kielellisen kehityksen tukemisessa. Juuri puhumaan opettelevan lapsen kanssa on tärkeitä sanojen toistot, kuvien sanoittaminen ja ylipäätään kaikesta puhuminen. Isompia lapsia haastetaan jo keskustelemaan, kuuntelemaan ja kertomaan omista asioistaan.

4.5 Ilmaisun monet muodot

"Varhaiskasvatuksen tehtävänä on tavoitteellisesti tukea musiikillisen, kuvallisen ja sanallisen ja kehollisen ilmaisun kehittymistä sekä tutustuttaa heitä eri taiteenaloihin ja kulttuuriperintöön. Taiteellinen kokeminen ja ilmaiseminen edistävät lasten oppimisedellytyksiä, sosiaalisia taitoja ja myönteistä minäkuvaa sekä valmiuksia ymmärtää ja jäsentää ympäröivää maailmaa."

Musiikillisen ilmaisun kautta haluamme antaa lapsille myönteisiä musiikillisia kokemuksia. Musiikki on mukana toiminnassamme lähes päivittäin aamupiirien ja erilaisten musiikkihetkien muodossa. Varsinkin pienen lapset saavat musiikista ja rytmistä iloa päivittäin. Isommat lapset saavat ilmaista musiikillista luovuuttaan myös metsämuskarissa, joissa soitamme, laulamme ja liikumme viikoittain. Metsässä äänet, laulu ja erilaiset luonnon soittimet antavat lapsille erin kokemuksen, kuin sisällä musisoidessa. Musiikin avulla lapsi saa ilmaista itseään, se harjoittaa luovuutta ja antaa hyvää mieltä. Musiikin kautta lapset tutustuvat erilaisiin ääniin, rytmiin ja riimittelyyn, omaan kehoon ja eri tunnelmiin. Musiikki voi toimia myös apuna tunteiden ilmaisemisessa.

Yhteisiin juhliin harjoitteleminen ja esiintyminen tukevat myös lasten musiikillista ilmaisua. Päiväkodin juhlien lisäksi esiinnymme Vekkulin lasten kanssa kerran kuukaudessa vanhusten luona. Esiintymistilanteet tuovat lapsille varmuutta ja onnistumisenkokemuksia sekä auttavat lapsia näkemään musiikin hyvän vaikutuksen vanhuksiin ja muihin kuulijoihin.

Taiteellisessa ja kuvallisessa ilmaisussa on tärkeintä tekemisen ilo ja lapsen oman kädenjäljen tuottaminen ja onnistumisen kokeminen. Lapset tuottavat taiteellista ja kuvallista ilmaisua päivittäin piirtämällä, muovailemalla, rakentamalla, kirjoittamalla sekä muuten taiteilemalla. Aikuiset huolehtivat siitä, että lapset saavat toteuttaa itseään ja eri materiaalit ovat lasten käytössä. Ohjatuissa kädentöissä ja askarteluissa tutustumme eri aihealueisiin ja materiaaleihin sekä työskentelytapoihin. Haluamme toiminnan eri osa-alueiden olevan yhteydessä keskenään ja käytämme siksi kädentöissä myös paljon luonnonmateriaaleja, jotka lapset ovat itse keränneet metsäretkiltä. Kädentöiden kautta lapset harjaantuvat myös ohjeiden kuuntelemiseen ja pitkäjänteisyyteen ja se kehittää keskittymiskykyä.

Pienempien lasten kädentöissä ja taiteellisessa ilmaisussa korostuu tekemisen riemu ja uuden kokeminen. Pienet rakastavat kokeilla ja tunnustella erilaisia materiaaleja ja tuottamisen sijaan tärkeintä on tekemisen ilo. Värikylvyt, käsillä maalaaminen, piirtäminen, repiminen ja rypistely on pienten taiteellista ilmaisua.

Sanalliseen ja keholliseen ilmaisuun rohkaisemme päiväkodissa lapsia esimerkiksi musiikkihetkien, kehonjumppien, näytelmien, teatterin ja kirjallisuuden kautta.

4.6 Minä ja ympärilläni oleva maailma

Lapsen ympäröivä maailma laajenee suuresti päivähoidon alkaessa. Lapsi kohtaa päiväkodissa erilaisia arvoja ja näkemyksiä sekä toimintamalleja, kuin kotona. Haluamme luoda yhdessä päiväkotiin hyväksyvän, turvallisen ja erilaisuutta arvostavan ilmapiirin, jossa jokainen lapsi saa vahvistaa minäkäsitystään ja laajentaa kokemusmaailmaansa. Perheen kanssa tehtävä yhteistyö on pohjana lapsen kokemusmaailman ymmärtämisessä. Haluamme keskustella avoimesti perheiden arvoista, vakaumuksista ja kasvatusnäkemyksistä ja ottaa ne huomioon päiväkodin arjessa. Jokaisella lapsella on oikeus tuoda perheessä opetetut arvot ja näkemykset ja vakaumukset mukanaan päiväkotiin.

Pohdimme ja juttelemme arjessa lasten kanssa erilaisuudesta ja toistemme arvostamisesta ja hyväksymisestä. Teemme yhteistyötä myös eri-ikäisten ja eri elämäntilanteessa olevien ihmisten kanssa. Lauluhetket esimerkiksi vanhusten ja kehitysvammaisten kanssa kuuluu Vekkulin arkeen. Lapsille voi olla luontaista ihmetellä ja vierastaa erilaisuutta ja tehtävämme on luoda lapsille hyväksyvää ja lämminhenkistä vuorovaikutusta kaikkien ihmisten kanssa. Pohdimme lasten kanssa myös siitä, mikä on oikeaa ja väärää ja kaunista ja hyvää.

Päiväkodin toiminta perustuu suurelta osin ryhmässä ja yhdessä toimimiseen. Opettelemme päivittäin yhdessä tekemistä; keskustelu- ja kuuntelutaitoja, tasavertaisuutta ja vuoron odottamista, yhteisistä säännöistä kiinni pitämistä ja yhteisiin tavoitteisiin pääsemistä. Päiväkodin yhteiset säännöt on mietitty lasten kanssa yhdessä ja niistä keskustellaan päivittäin. Haluamme luoda lapsille "me-henkeä", jossa kannustamme jokaisen tekemään osansa hyvän, rauhallisen ja toimivan arjen puolesta. Käytössämme on yhteisiä projekteja (esim. tsemppipurkki), joilla haluamme kannustaa lapsia hyviin käytöstapoihin sekä toimimaan oikein ja reilusti yhteisten sääntöjen mukaan. Rehellisyyden merkityksestä puhumme erityisesti lasten kanssa.

Yksi tärkeitä puheenaita päiväkodissamme on ystävyys. Puhumme lasten kanssa paljon ystävyyden, anteeksiannon ja empatian merkityksestä. Opettelemme selvittämään ristiriitoja, pyytämään toisilta anteeksi ja käyttäytymään reilusti toisia kohtaan. Kiusaamistilanteisiin puututaan välittömästi ja ne otetaan aina vakavasti. Aikuisten tehtävänä on valvoa, ettei kiusaamista pääse tapahtumaan ja siitä keskustellaan paljon lasten kanssa. Yhteiset projektit tähtäävät myös kiusaamisen nollatoleranssiin. Haluamme kannustaa lapsia leikkimään ja ystävystymään kaikkien kanssa. On luonnollista, että lapsi ystävystyy ryhmässä joidenkin lasten kanssa paremmin. Aikuisten tehtävänä on sallia ja vahvistaa lapsen solmimia ystävyyssuhteita, mutta aikuinen voi myös välillä ohjata lapsia leikkimään eri ryhmissä.

4.7 Kasvan, liikun ja kehityn

"Varhaiskasvatuksen tehtävänä on luoda pohja lasten terveyttä ja hyvinvointia arvostavalle sekä fyysistä aktiivisuutta edistävälle elämäntavalle yhdessä huoltajien kanssa."

Meille on tärkeää, että lapset pääsevät liikkumaan ja ulkoilemaan tarpeeksi päivän aikana. Haluamme kannustaa lapsia liikkumaan monipuolisesti sekä kokemaan liikunnan ja yhdessä tekemisen iloa. Omatoimisen liikkumisen lisäksi järjestämme ohjattuja liikuntahetkiä, jotka toteutetaan pääsääntöisesti luonnossa ja metsässä jokaisena vuodenaikana. Ohjattujen liikuntahetkien ja ulkoilun yhdistäminen antaa liikkumiselle, yhdessä tekemiselle ja ulkoilulle paljon aikaa. Metsäjumpissa korostuu liikkuminen eri muodoissa leikin ja mielikuvituksen kautta. Hyödynnämme metsän ja luonnon monimuotoisuutta ja materiaaleja liikuntatuokioissa. Tuemme lasten liikunnallista kehitystä retkeilemällä myös puistoon ja lähialueille sekä kannustamme lapsia liikkumaan päiväkodin pihalla ja leikkitilanteissa. Myös eri vuodenaikojen liikuntamuodot, kuten hiihto ja luistelu kuuluvat liikuntahetkiimme.

Lasten liikuntahetkien suunnittelussa ja toteutuksessa otetaan huomioon lasten ikä - ja kehitystaso. Pienet lapset liikkuvat, juoksevat, hyppivät ja kiipeilevät melkein joka hetki luonnostaan ja liikuntahetkien suunnittelussa käytetään sellaisia materiaaleja, jotka innostavat lapsia liikkumaan ennestään. Musiikkiliikunta, satujumpat ja pallottelut sekä luonnossa juokseminen ja touhuaminen soveltuu hyvin pienten lasten liikuntahetkiin. Isompien kanssa harjoitellaan jo kehonhallintaa ja monimutkaisempia jumppa - ja liikuntahetkiä sekä eri lajeja. Kaikessa liikkumisessa on tärkeää hyvän mielen ja onnistumisen ja yhdessä tekemisen ilo.

Liikunnan ja ulkoilun tärkeyden lisäksi haluamme opettaa lapsille myös monipuolisen ja hyvän ravinnon merkityksen. Päiväkodin ruoka valmistuu omassa keittiössä ja lapset pääsevät myös näkemään, kun ruoka, leivät tai välipalat valmistuu. Ruoan tuoksu kutsuu lapsia syömään ja tuo kodintuntoa. Lapset pääsevät joka viikko myös itse leipomaan monipuolisesti. Haluammekin edistää lasten myönteistä suhtautumista ruokaan ja tutustumaan ja maistelemaan erilaisia ruokia ennakkoluulottomasti. Ruokailun aikana harjoittelemme myös hyviä ruokailutapoja ja keskustelutaitoja ja kannustamme omatoimiseen syömiseen.

Vanhempien kanssa tehtävä yhteistyö on avainasemassa lasten terveellisten elämäntapojen vaalimisessa. Lasten ruokailu- ja liikuntatottumusten kokonaisvaltainen tuntemus auttaa päiväkodin henkilöstöä tukemaan paremmin lapsia näissä asioissa.

Myös itsestä huolehtiminen, kuten hygienia ja siisteys sekä turvallisuus, kuuluu asioihin, joita opettelemme päiväkodissa päivittäin. Keskustelemme itsensä huolehtimisen tärkeydestä ja turvallisuudesta ja kannustamme omatoimiseen hygienian huolehtimiseen.

4.8 Tutkin ja toimin luonnossa

Luonnonläheisyys on yksi keskeisimmistä asioista toiminnassamme. Haluamme tuoda ympäröivää luontoa lähelle lasta; vahvistaa lapsen luontosuhdetta ja myönteisiä kokemuksia luonnosta. Haluamme toiminnan kautta vahvistaa lasten luontaista kiinnostusta luontoon, tutkimaan, nauttimaan ja oppimaan luonnosta sekä kunnioittamaan sitä. Luonto ja lähimetsä toimii päiväkodin yhtenä ja keskeisenä toimintaympäristönä. Käymme pienryhmissä metsässä useasti viikossa liikkumassa, laulamassa ja soittamassa, tutkimassa, leikkimässä sekä silloin tällöin lounastamassa. Toimintamme pohjautuu Luonnossa kotonaan -toimintaan, johon osa henkilökunnasta on kouluttautunut.

Ohjatun toiminnan siirtäminen ulkoilmaelämään tuo mukanaan monia etuja. Se edesauttaa terveellisten elämäntapojen vaalimisessa. Lapset saavat joka päivä ulkoilla ja liikkua riittävästi. Se mahdollistaa myös kiireettömän yhdessä tekemisen ja olemisen ja vähentää siirtymätilanteita. Lapset saavat toimia ja leikkiä pitkään ja kiireettömästi metsän ja luonnon keskellä. Ulkona ja metsässä vietetyn ajan jälkeen lapsille maistuu myös ruoka paremmin. Lapset nauttivat erityisesti metsässä järjestetyistä lounaista. Ruoka maistuu luonnon keskellä erityisen hyvältä ja se tuo mukavaa vaihtelua arkeen.

Toiminta metsässä rikastuttaa myös lasten mielikuvitusta, vähentää ristiriitoja ja tukee lasten keskinäistä vuorovaikutusta. Tuttu metsä on paikka, missä lapset kehittävät yhdessä mielikuvituksellisia leikkejä ja toimivat paremmin yhteen hiileen. Jokaiselle löytyy metsästä oma piilopaikka, keppi ongeksi tai miekaksi, käpyjä ja kiviä aarteeksi ja niin edelleen. Käytämme metsän materiaaleja myös yhteisissä ohjatuissa hetkissä. Oikeiden soittimien lisäksi kuuntelemme metsämuskarissa, miltä metsästä kerätyt kepit, kivet tai kävyt kuulostavat, liikuntahetkissä käytämme metsän vaihtelevaa maastoa hyväksi ja metsätehtävissä tukimme metsää ja keräämme sen antimia. Käytämme metsästä kerättyjä materiaaleja myös paljon kädentöissä.

Toiminta metsässä tuo lapsille myös vuodenvaihtelut näkyvämmäksi. Metsä näyttäytyy joka vuoden aika erilaiselta ja lapset pääsevät konkreettisesti näkemään vuodenaikojen vaihtelun. Myös maasto metsässä muovautuu erilaiseksi eri vuodenaikoina ja tuo vaihtelua ohjattuihin hetkiin. Metsätoiminnan kautta lapset pääsevät myös tutustumaan eri metsän eläimiin, kasvillisuuteen ja luonnonantimiin. Samalla opetamme lapsia vastuulliseen luonnossa olemiseen. Jokaisella metsäretkellä huolehdimme siitä, ettemme roskaa luontoa, häiritse metsän eläimiä tai tuhoa kasvillisuutta.

5. ARVIOINTI, KEHITTÄMINEN JA YHTEISTYÖ

Päiväkodin varhaiskasvatuksen laadun arviointiin osallistuvat päivähoidossa olevien lasten vanhemmat ja päiväkodin henkilöstö. Vanhemmat voivat arvioida varhaiskasvatustoimintaamme kerran vuodessa tyytyväisyyskyselyn avulla. Päiväkodin arjessa arviointia toteutetaan vanhempien kanssa päivittäiset keskustelujen sekä lapsen varhaiskasvatussuunnitelman kautta. Meille on tärkeää, että päiväkodin ja perheen välinen yhteistyö on avointa ja luottamuksellista myös arviointiin liittyvissä asioissa.

Päiväkodin henkilöstö osallistuu päiväkodin toiminnan ja laadun arviointiin joka päiväisten keskustelujen lisäksi kuukausittaisten palavereiden kautta. Käymme läpi edellisen kuukauden toimintaa ja tavoitteiden onnistumista. Päiväkodin henkilökunta on tärkein voimavara toiminnan laadun ylläpitämisessä ja kehittämisessä. Osaava henkilökunta osaa myös arvioida omaa työtään ja jokaisella on vastuu oman työn kehittymisestä. Keväisin henkilökunnalle pidetään kehityskeskustelut, joissa pohditaan yhdessä esimiehen kanssa omaan työhön, osaamiseen ja kehittymiseen liittyviä asioita. Henkilökunta osallistuu myös säännöllisesti eri koulutuksiin, jotka tukevat ja kehittävät ammatillista osaamista.

Teemme yhteistyötä monien eri tahojen kanssa. Yhteistyökumppaneitamme on muun muassa Lakeuden Palveluyhdistys Ry, Tyrnävän varhaiskasvatus, seurakunta, kirjasto, lähikaupat, neuvola, terveyskeskus ja yksityiset sosiaalipalvelut. Haluamme luoda myös yhteistyökumppaneiden kanssa avointa ja luottamuksellista yhteistyötä. Meille on tärkeää, että yhteistyö esimerkiksi yksityisen puheterapeuttien kanssa on avointa ja arjessa sujuvaa. Haluamme antaa arvostusta kaikkien tekemälle työlle.